sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Perhelomailua Bangkokissa ja Khao Lakissa

Thaimaan etappia olimme odotelleet kuumeisesti, sillä reissariryhmämme kasvoi useammalla rakkaalla vahvistuksella. Pikkusiskoni Jenni liittyi seuraamme Bangkokissa, josta jatkoimme yhdessä matkaa Khao Lakin rannoille, jossa jo odottelivat ystäväpariskuntamme Ninni ja Paavo. Jihuu, Perhe Rämän yhteisloma!



Oli mahtava laskeutua Bangkokiin. Paikka on meille tuttu aiemmilta Thaimaan matkoiltamme, ja pidämme molemmat kyseisestä kaupungista hyvin paljon. Kaupungissa on hyvä viba ja suurkaupungiksi rento meininki. Bangkokista löytyy hurjasti tekemistä laajalla skaalalla, varmasti jokaiselle jotakin. Kuhinaan on syytä valmistautua, sillä kaupunki ei juuri hiljene ja populaa riittää. Ja miten nautinnollista olikaan taas kokea kuumankostean ilman kosketus San Franciscon ja Soulin kylmyyden jälkeen! 

Siskoni Jennin tulolento Bangkokiin pitkittyi reilulla puolella vuorokaudella, minkä takia meillä oli pieni hoppu kierrättää Jenniä paikasta toiseen parin päivän aikana. Tuhlasimme bahteja Chatuchakin markkinoilla ja keskustan ostoskeskuksissa, ihmettelimme kiinalaiskaupunginosan ihmisvilinää, haimme rauhaa ja siunauksen Wat Traimit -temppelin buddhalaismunkilta, kiertelimme Sukhumvitiä ja ajelimme skytrainillä. Skytrain (BTS) on muuten oiva ja helppo tapa liikkua Bangkokissa. Vinkkinä Bangkokin vieraijoille: kannattaa katsastaa majapaikka läheltä BTS-asemaa. Söimme myös hyvin maittavasti (ja edullisesti!) Sukhumvit Soi 38:n ruokakadulla, jossa hostellimme kätevästi sijaitsi. Thaimaan edulliset ateriat jaksavat kyllä aina yllättää! Ja miten maukkaita ne ovat. Nam! 

Bangkokissa kohtasimme myös toivottomuuden ja suuttumuksen tunteita, kun nettipankkimme ja luottokorttimme lakkasivat toimimasta. Pankkiimme oli vuodenvaihteen aikana tehty laaja tietoturvahyökkäys, ja pankki oli rajoittanut ulkomailla tapahtuvaa toimintaa. Hitto, miten vaikeata on ihmisen elämä, kun rahaliikenne ei toimi! Ja juuri silloin, kun pitäisi varailla lentoja ja hotelleja. Onneksi saimme hoidettua hommat siskoni kortin avustuksella. Kiitos vain avusta, Jenni! Ja onneksemme myöhemmin samalla viikolla rupesivat taas nettipankki ja luottokorttikin pelittämään.











Bangkokista lensimme Air Asian lennolla Phukettiin, josta jatkoimme autokyydillä Khao Lakiin. Autokyyti järjestyi hostellimme kautta. Air Asiaa olemme käyttäneet Thaimaan sisäisiin lentoihin, niinikään lippumme Myanmariin hankimme Air Asian kautta. Tämä ei ole maksettu mainos, mutta yhtiön nettikauppa ja toiminta on omalla kohdallamme ollut sujuvaa, liput ovat huokeita ja lennot ajallaan. Toisaalta olen myös lueskellut yhtiön Facebook -sivuilta, etteivät kaikki asiakkaat koe Air Asian toimintaa yhtä sujuvana. Khao Lakissa vietimme viikon, josta itselläni meni neljä päivää sukelluskurssilla. Muutoin tuo viikko meni kuin perhelomat yleensä menevät: rentoutumalla ja toisista nauttimalla. Pientä nahistelua unohtamatta. 

Viikkoon kuului siis sukellusopintojen lisäksi hierontaa, pedikyyrejä, perheaterioita, rannoilla makoilua, metsässä samoilua ja skootteriajeluja. Jennit kävivät snorklaamassa Tachain paratiisisaarella. Minä, Ninni ja Paavo sukelsimme Boonsungin hylyllä ja Koh Bonilla. Melko rankkaa. Eräänä ilta kävimme myös lähettämässä toiveet perinteisten valolyhtyjen muodossa iltataivaalle. Kaikkien muiden paperilyhdyt kohosivat kauniisti tummalle taivaalle, mutta omani suhahti mereen kolmen sekunnin kohoamisen jälkeen. Tiedä sitten tarkoittaako tämä kohdallani toiveen nopeaa toteutumista vai epäonnen alkua.

Moni varmasti muistaa Khao Lakiin iskeneen tsunamin kymmenen vuotta sitten. Kylä on toipunut upeasti tuosta surullisesta luonnonmullistuksesta. Khao Lak on nykyään melkoinen pakettimatkailijoiden kohtauspaikka, eikä suomalaisiin Finn- tai Aurinkomatkalaisiin voinut olla törmäämättä. Sai tosissaan olla varovainen mitä suustaan kadulla livautti. Jopa myyjät kauppasivat tavaroitaan suomeksi, joka tuntui kaikessa kamaluudessaan jopa huvittavalta. Olimme eksyneet valmismatkalaisten paratiisiin. Skootterilla pääsi kuitenkin helposti pois keskustasta, ja mielettömän upeita rantoja ja maisemia oli vain pienen ajomatkan päässä. Ja koska suomalaisia turisteja oli niin paljon, tarjosi eräs ruokakauppa valikoimissaan salmiakkia! Maistui muuten näin muutaman kuukauden tauon jälkeen!














Toteutin Khao Lakissa pitkäaikaisen haaveeni suorittamalla PADI Open Water Diver -sukelluskoulutuksen. Paavo suoritti kurssin kanssani. Isot kiitokset Dive Dimensionin mahtaville kouluttajille Assille ja Annille! Hyvä kouluttaja oli todella tarpeen, sillä itselleni ensimmäinen sukellus ei ollutkaan se WAU, MAHTAVAA -kokemus, kuten usealle on. Sen sijaan taistelin nuo ensimmäiset 50 minuuttiani meressä lähes täysin hengitykseni ja nosteeni kanssa. Olin niin jännittynyt, etten enää muistanut oppimiani perusasioita ollenkaan vaan hengitin väärin, pidätin hengitystäni ja en hallinnut siis tietenkään tuolla tekniikalla nostetta, jonka vuoksi nousin koko ajan ylöspäin. Pienen tauon ja itkuntuhertamisen jälkeen oli vuorossa toinen sukellus, joka meni huomattavasti paremmin. Seuraavan päivän sukelluksilla sain jo niitä WAU, MAHTAVAA -kokemuksia. Rauhoituttuani opin nauttimaan sukeltamisesta, ja tajusin miten valtavan upea merenalainen maailma on. Tämä on alku uuden maailman valloitukselle.

Kiitokset mahtavasta lomasta Jenni, Ninni ja Pave!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti